TRIGGERIT JA NIIDEN HOITO
Triggereitä
on tutkittu muutamien asiaan perehtyneiden lääkäreiden
toimesta Yhdysvalloissa jo 1930-luvulta, mutta edelleenkään
niitä ei juuri ole huomioitu lääketieteen opetuksessa.
Triggeripisteitä hoitavat edelleen tänä päivänä
pääsääntöisesti asiaan vihkiytyneet hierojat,
fysioterapeutit, osteopaatit, kiropraktikot, akupunktiohoitajat
sekä NMT-terapeutit (Yhdysvalloissa).
Yksityiskohtaisimman
ja merkittävimmän työn triggeripisteiden tutkimuksessa
on tehnyt Janet G. Travell, MDI, joka hoiti menestyksekkäästi
mm. John F. Kennedyn selkäkipuja. Hän on julkaissut aiheesta
monia artikkeleita vuodesta 1942 lähtien ja ensimmäinen
pianos Trigger Point Manualista ilmestyi 1983; tätä teosta
seuraavine painoksineen on edelleen pidettävä triggereiden
osalta kattavimpana ja merkittävimpänä lähdeteoksena.
Teoksessa todetaan mm., että noin 75% kipupotilaista triggeripisteet
ovat yksinomaan syy kipuoireeseen. Nivelrikko nimetään
usein kivun aiheuttajaksi, vaikka kipu ei oireena sataprosenttisesti
kytkeydykään nivelrikkoon. Todellinen syyllinen voi olla
triggeripiste, joka usein aktivoituu rasituksesta, kroonisesti huonosta
ryhdistä, vääristä liikeradoista, toistuvista
yksitoikkoisista liikkeistä tai rakenteellisista virheistä,
kuten esimerkiksi erimittaisista alaraajoista tai toispuoleisesta
lantiosta. Usein myös seuraavat tilat diagnosoidaan virheellisesti
kivun syyksi, vaikka tosiasiallinen syy saattaakin löytyä
triggeripisteistä: rannekanavan ahtauma, limapussin tulehdus,
jännetulehdus, rasitusrintakipu, lonkan kivut ja monet muut
kiputilat. Travellin ja hänen kanssaan viimeisimpien vuosien
ajan tiiviisti työskennelleen Simonsin tärkeimpänä
esiin tuomana asiana onkin kivun virheellinen diagnosointi. Heijasteinen
kipu triggeripisteistä jäljittelee pitkää listaa
yleisimpien sairauksien oireista, mutta lääkärit
harvoin tulevat huomioineeksi lihasperäistä syytä
näiden ohessa. Travell ja Simons katsovat, että suurin
osa jokapäiväisistä kipuoireista aiheutuu lihasten
ja lihaskalvojen triggeripisteistä ja tämän huomioimatta
jättäminen tulee johtamaan vääriin diagnooseihin
sekä epäonnistumisiin kivun tehokkaassa hoitamisessa.
Triggeripisteet
diagnosoidaan tutkimalla oireita, kivun kiertokulkua ja muuttumista
sekä manuaalisesti tunnustelemalla. 2009 yhdeksästä
triggeripisteiden diagnosointia käsittelevästä tutkimuksesta
tehdyssä yhteenvedossa todettiin, ettei perusvastaanoton terveystutkimusta
tai anamneesia voida pitää luotettavana triggeripisteiden
diagnosointitapana. Triggerit ovat usein erotettavissa kireästä
lihassäikeestä tuntuvana kovana pisteenä. Isoimmissa
lihaksissa, kuten esimerkiksi pakarassa, ei ole epätavallista,
että triggereitä ilmenee useampia samassa lihaksessa.
Usein triggeripisteissä on alueellisesti havaittavissa lämpötilaeroja,
jonka monet pätevät triggerihoitajat pystyvät erottamaan.
Nämä lämpötilaerot on 2007 pystytty osoittamaan
myös modifioidulla magneettikuvauslaitteella otetuissa kuvissa.
Lisää
ja tarkemmin voit aiheeseen tutustua englanniksi esimerkiksi täällä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Trigger_point
Myös mainittu Travellin ja Simonsin Trigger Point Manual
on asiasta kiinnostuneelle erinomaista, joskin paljon ammattisanastoa
sisältävää, niin ikään englanninkielistä
luettavaa.
Olen yllä
olevaan koonnut lyhyen johdatuksen triggereiden maailmaan. Kehon
triggerikartasta triggeripisteitä löytyy useita satoja,
mikä jo osoittanee, miten monimuotoisina triggeripisteet voivatkaan
ilmetä ja oireilla. Jokaisesta lihaksesta löytyy triggeripiste,
useista useampia ja tämän lisäksi triggeripisteitä
on myös lihaskalvoissa ja nivelsiteissä.
Triggeripisteet
ja niiden hoito eivät tietenkään ole automaattisesti
apu kaikkiin kiputiloihin. Kivun ja säryn osalta tulee aina
muistaa huomioida, tutkia ja sulkea pois muut mahdolliset, vakavammat
kivun aiheuttajat. Kuten Travell ja Simons edellä ovat todenneet,
varsin paljon kipupotilaiden oireista jää kuitenkin perinteisin
lääketieteen keinoin diagnoositta ja erityisesti tällaisissa
tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä osaavaan triggerihoitajaan.
Suomessa triggerihoidot eivät kuulu minkään ammattialan
perusopintoihin tai tutkintovaatimuksiin, mutta täydentävien
opintojen myötä triggerihoitoihin on pätevöitynyt
hierojia, urheiluhierojia, joitakin fysioterapeutteja sekä
fysiatreja. Triggerien hoitamiseen ei pätevöidytä
pelkästään kurssimateriaali opiskelemalla, vaan hoitaja
pätevöityy työhönsä vain kokemuksen kautta.
Triggerien erottaminen ja tunnistaminen on luonnollisesti edellytys
hoidon onnistumiselle ja tämä puolestaan vaatii hoitajalta
myös hyvää, jopa erinomaista anatomian ja fysiologian
tuntemusta.
Tyypillisimpiä
triggeripotilaitani ovat niska-hartia seudun sekä yläraajojen
erilaisista kiputiloista kärsivät henkilöt. Oheisessa
kuvassa on havainnollistettu, miten laajalti pelkästään
yksi kaulan alueen lihas, kahteen ylimmäiseen kylkiluuhun kiinnittyvä
scalenus eli kolmiosainen kylkiluunkannattajalihas voi aiheuttaa
kipuoireita. Mitä punaisempana alue on kuvattu, sitä yleisempi
alueen kipuoire on scalenuksen triggeripisteiden aktivoituessa.
Toinen hyvin
tyypillinen ongelma-alue on alaselkä sekä lantion seutu.
Kipuoireita ovat tyypillisimmillään iskiasvaivat, epämääräiset
pakaran ja lonkan seudun kivut, ristiselän alueen kivut, häntäluun
kipuilu sekä lantionpohjan kiputuntemukset. Hyvin suuri osa
asiakkaistani on tällaisten vaivojensa vuoksi käynyt useita
kertoja eri lääkäreillä ja kokeillut tuloksetta
niin lääke- kuin muitakin hoitomuotoja.
Triggerihoidolla
helpotusta kipuoireeseen yleensä saadaan jo ensimmäisellä
hoitokerralla, mutta kuten edellä on kuvattu, triggereiden
aktivoituminen johtuu yleensä pitkittyneestä tilanteesta,
on syy sitten ollut rakenteellinen, toiminnallinen tai muusta syystä
(tutkitusti myös mm. veto, stressi ja liian yksipuolinen ravinto
vaikuttavat triggereiden syntyyn) johtuva. Tästä syystä
parhaaseen tulokseen päästään lyhyellä
aikavälillä suoritetulla 3-5 kerran hoitosarjalla. Yleensä
ongelma-alue saadaan rauhoittumaan jopa vuodeksi tai pidemmäksikin
ajaksi, tähän tietysti vaikuttaa suuresti asiakkaan oma
aktiivisuus oman kehonsa hoidossa ja huollossa.
|